Haussa hyvä tyyppi mitä se tarkoittaa?

Mediassa puhutaan usein siitä, miten yritykset haluavat rekrytoida ”hyviä tyyppejä”. Joskus tätä sanaparia näkee käytettävän myös työpaikkailmoituksissa yhtenä kriteerinä valittavalle työntekijälle. Mutta mitä ”hyvällä tyypillä” oikein tarkoitetaan? Onko olemassa yleiset kriteerit sille, millainen on hyvä tyyppi? Vai onko kyseessä tilanne‑, tehtävä- tai organisaatiokohtainen asia?

Miksi töihin halutaan hyvä tyyppi?

Henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys on kasvanut työelämässä, joten niitä pyritään yhä useammin mittaamaan myös hakuvaiheessa. ”Hyvän tyypin” etsimisessä on siis kyse laajemmasta työelämän murroksesta. Kun töihin halutaan ”hyvä tyyppi”, etsitään nimenomaan tietynlaista personallisuutta. Koulutus ja osaaminen ovat toki edelleen tärkeässä roolissa rekrytointivalintoja tehtäessä, mutta työnhakijan muiden ominaisuuksien ja persoonallisuuden painoarvo on monissa tehtävissä kasvanut vähintään yhtä suureksi.

Työnhakijan persoonaa voidaan joissakin tapauksissa pitää jopa tärkeimpänä rekrytointikriteerinä, sillä kaikki muu on käytännössä rakennettavissa. Ei siis ihmekään, että avoimeen työpaikkaan halutaan usein palkata juuri ”hyvä tyyppi”. Persoonallisuuspiirteiden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun työtä tehdään osana tiivistä tiimiä ja haetaan oikeanlaista organisationaalista yhteensopivuutta (organization fit).

Työpaikkailmoituksissa haluttuja persoonallisuuspiirteitä listataan kriteereiksi useimmiten silloin, kun työhön ei vaadita mitään spesifiä koulutusta tai osaamista. Moneen työhön riittää se, että hakija on omatoiminen, ystävällinen ja luotettava – niin sanottu hyvä tyyppi.

Millainen on hyvä tyyppi?

Jokainen meistä on omalla tavallaan hyvä tyyppi! Tutkimusten mukaan työnantajat pitävät tiettyjä työnhakijan ominaisuuksia ja persoonallisuuspiirteitä kuitenkin muita tärkeämpinä rekrytointipäätöksen tekemisen kannalta. ”Hyvä tyyppi” tunnistetaan usein jo ensivaikutelmasta, johon vaikuttaa esimerkiksi ryhti, katsekontakti ja tervehtimistapa.

Tutkimuksen tulosten mukaan ”hyvä tyyppi” on persoonaltaan:

• joustava, avoin, innostunut, ystävällinen…
• toimelias, fiksu, luotettava, sinnikäs…
• sitoutumiskykyinen, positiivinen, tunnollinen..
• huumorintajuinen, kohtelias, hyväkäytöksinen…
• …ja motivoitunut!

Lista on pitkä, mutta antaa kattavan kuvan siitä, millaisia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja persoonallisuuspiirteitä rekrytoijat työntekijöiltä toivovat.

Duunitorin Kansallinen Rekrytointitutkimus on jo useana vuonna osoittanut, että rekrytoijien mielestä ylivoimaisesti tärkein rekrytointipäätökseen vaikuttava yksittäinen tekijä on hakijan motivaatio työtehtävää kohtaan. Tästä voimme päätellä, että ”hyvä tyyppi” on rekrytoijien mielestä ainakin motivoitunut hakemaansa työpaikkaa kohtaan – ja osaa myös osoittaa sen!

Hyvä tyyppi vai hyvä tyyppi meille?

Duunitorin tutkimuksessa toiselle sijalle nousi sopivuus organisaation kulttuuriin, eli niin sanottu organization fit. ”Hyvä tyyppi” siis myös jakaa yrityksen arvot ja toimintaperiaatteet sekä sopii muiden työntekijöiden joukkoon. Usein etsitäänkin nimenomaan ”hyvää tyyppiä” johonkin tiettyyn tiimiin tai organisaatioon, eikä tämän työntekijän tarvitse välttämättä täyttää ainakaan kaikkia yleisiä ”hyvän tyypin” kriteerejä.

Työntekijä työskentelee usein osana tiivistä tiimiä, ja persoonallisuuspiirteillä on vaikutusta yhteistyön sujuvuuteen ja tiimihenkeen. Usein etsimällä ”hyvää tyyppiä” voidaankin siis todellisuudessa hakea oikeanlaista persoonallisuutta johonkin tiettyyn tiimiin. ”Hyvä tyyppi” voi siis näissä tapauksissa tarkoittaa ”hyvä tyyppi meille”.

Vinkit rekrytoijalle:

🔹 Jokainen haluaa palkata hyvän tyypin! Kannattaa kuitenkin pohtia, mitä tämä sanapari tarkoittaa juuri sinulle tai edustamallesi yritykselle. Etsitkö sosiaalisesti taitavaa ja supliikkia viihdyttäjää? Vai riittäisikö hyvän tyypin kriteereiden täyttymiseen mukavuus, kohteliaisuus ja työkavereiden reilu kohtelu?

🔹 Avaa työpaikkailmoituksessa mahdollisimman tarkasti millaista tyyppiä etsitte: voit mainita kriteeriksi esimerkiksi kärsivällisen suhtautumisen muuttuvia tilanteita kohtaan, hyvät vuorovaikutustaidot tai omatoimisen työotteen.

🔹 Perustele kriteerit – ainakin itsellesi! Itsenäisessä liukuhihnatyössä erinomaiset sosiaaliset taidot ja ulospäinsuuntautunut persoonallisuus eivät välttämättä ole kovin olennaisia kriteerejä. Mikäli haluat, voit perustella kriteerit myös työpaikkailmoituksessa. On täysin perusteltua hakea esimerkiksi sosiaalisesti taitavaa ja työhön positiivisesti suhtautuvaa varastotyöntekijää, mikäli mainitsee työn sisältävän myös asiakaskohtaamisia.

🔹 Huomioi ”hyvän tyypin” persoonallisuuden vaikutus rekrytointipäätökseesi. Valovoimainen persoonallisuus ei takaa hyvää suoriutumista työtehtävistä. ”Hyvä tyyppi” ei siis välttämättä ole sopivin työntekijä kyseiseen rooliin.

Vinkit työnhakijalle:

🔹 Sinä olet hyvä tyyppi! Mieti, mikä on juuri sinussa erityisen upeaa. Tuletko kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen? Oletko tarkka ja huolellinen? Opitko nopeasti? Innostutko uuden oppimisesta? Onko sinulla positiivinen asenne? Kerro hakemuksessasi hyvistä puolistasi mieluiten oikean elämän esimerkkejä käyttäen.

🔹 Kerro aktiivisuudestasi! Työkokemuksen lisäksi myös esimerkiksi harrastukset, vapaaehtoistyöt ja erilaiset projektit kertovat oma-aloitteisuudesta, tiimityötaidoista ja työelämän yleisten pelisääntöjen ymmärtämisestä.

🔹 Osoita motivoituneisuutesi! Tutkimusten mukaan työnantajat pitävät yleensä motivaatiota tärkeimpänä rekrytointikriteerinä. Älä siis ainoastaan kerro olevasi motivoitunut, vaan avaa hakemuksessasi sitä, mikä sinua erityisesti tässä tehtävässä motivoi.

🔹 Ota selvää yrityksestä ja tiimistä! Työntekijän sopivuus organisaation kulttuuriin on rekrytoijille todella tärkeää. Tutustumalla yrityksen toimintaan ja muihin tiimiläisiin saat paremman kuvan siitä, voisitko juuri sinä olla oikea henkilö heille. Muista mainita hakemuksessasi, mikäli koet jakavasi yrityksen arvot ja kulttuurin – ehkäpä juuri sillä erotut muista hakijoista.

Tekstissä on hyödynnetty lähteinä seuraavia teoksia: Petteri Niittamo ”Henkilöarviointimenetelmät työelämässä” (2003); Eeva-Leena Vaahtio ”Rekrytointi menestystekijänä” (2005) sekä ”Hyvää tyyppiä etsimässä. Yritysten rekrytointiprosessit tutkimuksen kohteena.”

Kirjoittajasta: Jannika Haavisto työskentelee HR-suunnittelijana Henkilöstöliigassa rekrytointi- ja työsuhdeasioiden parissa. Koulutustaustaltaan hän on työelämätutkimukseen keskittynyt VTM.

Lue lisää: Haastattelussa kannattaa feikata vai miten se oli? Rekrytoinnin myytinmurtajat.