20.1.2021

Vuo­si etä­työ­tä taka­na — mitä opimme?

Etä­työ on monel­le työn hou­kut­ta­vuut­ta lisää­vä teki­jä. Esi­mer­kik­si Duu­ni­to­ri on lisän­nyt suo­da­tin­va­li­koi­maan­sa etä­työn, jon­ka alta löy­tyi teks­tiä kir­joit­taes­sa 1500 avoin­ta työ­paik­kaa Suo­mes­sa. Etä­työn suo­sion taka­na on monia seik­ko­ja, kuten ajan sääs­tö työ­mat­kois­sa, työ­rau­ha, arjen jous­ta­vuus sekä vapaus pukea ylleen juu­ri niin vähäis­tä tai nuh­juis­ta vaa­te­kap­pa­let­ta kuin kokee tar­peel­li­sek­si. Ja mikä ehkä mer­ki­tyk­sel­li­sin­tä, elo­kuus­sa 2020 TTL jul­kai­si tie­dot­teen, jos­sa ker­rot­tiin laa­jan, kevään 2020 teh­dyn kyse­ly­tut­ki­muk­sen tulos: suo­ma­lais­ten työ­hy­vin­voin­ti para­ni koro­na­ke­vään jälkeen.

Etä­työs­tä on kohis­tu aina 70-luvul­ta saak­ka, ja Suo­mes­sa etä­työn mää­rä on kas­va­nut reip­paas­ti 90-luvun alus­ta. Mut­ta mik­si sen laa­jem­paan käyt­töön­ot­toon tar­vit­tiin glo­baa­li kriisi?

 

Etä­työn epä­ta­sa-arvo ja yhtei­söl­li­syy­den puute

Etä­työn aloit­ta­mis­ta on vit­kas­te­lu mones­ta­kin syys­tä. Yksi teki­jä lie­nee töi­den moni­nai­suus: kai­kis­sa teh­tä­vis­sä etä­työ ei ole vaih­toeh­to. Yri­tyk­set näin ollen vie­rok­su­vat etä­työ­mah­dol­li­suu­den epä­ta­sa-arvoa – ymmär­ret­tä­väs­ti. Koko etä­työ­kes­kus­te­lu koro­na­vuon­na on taa­tus­ti har­mit­ta­nut esi­mer­kik­si hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, joil­le puheet sii­tä, voi­ko Zoom-kes­kus­te­lus­sa olla ilman housu­ja vai ei, tun­tuu naurettavalta.

Toi­saal­ta syy­nä on myös pel­ko yhtei­söl­li­syy­den katoa­mi­ses­ta. Kuin­ka tii­mi­hen­keä pide­tään yllä, kun fyy­si­nen etäi­syys on kas­va­nut? Monil­le koro­na­vuo­si oli­kin eri­tyi­sen rank­ka juu­ri sosi­aa­li­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen vähe­ne­mi­sen vuok­si. Onnek­sem­me kui­ten­kin vies­tin­tä­tek­no­lo­gia on kehit­ty­nyt hur­jas­ti ammoi­sis­ta vuo­sis­ta, ja väli­neet tar­joa­vat mah­dol­li­suuk­sia sau­mat­to­maan yhteis­työ­hön, tosie­lä­mää imi­toi­viin vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­siin sekä mai­nion tavan tal­len­taa, jakaa, kom­men­toi­da ja vies­tiä reaa­liai­kai­ses­ti sekä tie­to­tur­val­li­ses­ti. Se, onko nämä työ­vä­li­neet otet­tu onnis­tu­nees­ti käyt­töön, on tie­tys­ti oma lukun­sa. Hyvä uuti­nen on, että digi­loik­ka voi tei­dän yri­tyk­ses­sän­ne hyvin tapah­tua vaik­ka juu­ri tänään.

 

Esi­hen­ki­löt etä­työs­ken­te­lyn kulmakivenä 

Etä­työ vaa­tii onnis­tuak­seen sel­keät ohjeet ja käy­tän­nöt, joi­hin koko yri­tys sitou­tuu. Etä­työ­tä teke­vil­le pitää olla tar­jol­la tukea yhtä lail­la kuin lähi­työ­tä teke­väl­lä. Näin ollen etä­työ aset­taa eri­tyi­siä vaa­tei­ta esi­hen­ki­lö­työs­ken­te­lyl­le. Esi­hen­ki­lön on huo­leh­dit­ta­va, että omat tii­min jäse­net pär­jää­vät etä­työs­sä, saa­vat palau­tet­ta sekä tar­vit­se­man­sa tuen jak­sa­mi­sen osalta.

Etä­työ onkin tut­ki­tus­ti nos­ta­nut esi­hen­ki­löi­den vaa­ti­muk­sia. Samai­nen TTL:n tie­do­te, jos­sa ker­rot­tiin suo­ma­lais­ten kohon­nees­ta työ­hy­vin­voin­nis­ta, rapor­toi esi­hen­ki­löi­den koke­neen koro­na­ke­vää­nä kohon­nut­ta stres­siä ja työn kuor­mit­ta­vuut­ta. Sel­vät ohjeet etä­työs­tä sekä aika­tau­lut­ta­mi­nen voi­vat hel­pot­taa esi­hen­ki­lön tus­kaa. Sovi­tut etä­pa­la­ve­rit tii­mi­läis­ten kans­sa, jois­sa on mah­dol­li­suus kysyä ja kes­kus­tel­la, tar­joa­vat alus­tan molem­min­puo­li­sen luot­ta­muk­sen kas­vat­ta­mi­seen. Aika­tau­lu­te­tut kes­kus­te­lut var­mis­ta­vat myös sen, ettei puhe­lin piri­se pit­kin päi­vää, vaan myös esi­hen­ki­löl­le jää kes­key­ty­mä­tön­tä työaikaa.

 

Etä­työn estei­nä epä­luot­ta­mus, joh­ta­mis­mal­lit ja yksi­köl­li­set työskentelyerot 

Usein syy nui­vaan suh­tau­tu­mi­seen etä­työ­tä koh­taan on vali­tet­ta­vas­ti epä­luot­ta­muk­ses­sa; kun työ­nan­ta­ja ei näe, mitä työn­te­ki­jät teke­vät, saat­ta­vat he olla vaik­ka­pa pese­mäs­sä jää­kaa­pin taka­sei­nää. Toi­saal­ta samal­la logii­kal­la jää­kaa­pin pesi­jä saat­tai­si toi­mis­tol­la selail­la sosi­aa­lis­ta medi­aa tai roik­kua kes­kus­te­lu­pals­toil­la. Epä­luot­ta­muk­sen het­kel­lä on hyvä pala­ta perus­ky­sy­mys­ten pariin: mik­si työ­hön on alun alku­jaan­kaan pal­kat­tu teki­jää, johon ei luo­te­ta? Vai onko kysees­sä yri­tyk­sen tra­di­tio­naa­li­nen joh­ta­mis­mal­li, jos­sa var­si­nai­sek­si teke­mi­sek­si las­ke­taan työ­pai­kal­la vie­te­tyt tunnit?

Äly­tön­tä oli­si kui­ten­kaan kirk­kain sil­min väit­tää, että etä­työ on kai­kil­le toi­mis­to- ja asian­tun­ti­ja­työ­tä teke­vil­le hyvä rat­kai­su. Osal­la asui­no­lo­suh­teet eivät tue etä­työs­ken­te­lyä, osal­le toi­mis­to­ym­pä­ris­tö taas luo raa­mit työn­te­koon ja mah­dol­lis­taa puit­teet tehok­kaa­seen työs­ken­te­lyyn – ja hyvä niin. Täs­tä syys­tä tii­meis­sä tulee huo­mioi­da työn tulok­sel­li­suu­den kaut­ta paras yksi­löl­li­nen mal­li. Jos vie­lä kehi­tys­kes­kus­te­luis­sa ei aihet­ta käsi­tel­lä, voi nyt olla syy­tä liit­tää mukaan kysy­mys­ten sar­ja: mis­sä toi­mit tehok­kaim­min, miten etä­työ voi­si sinul­le sopia ja miten näet tii­min vuo­ro­vai­ku­tuk­sen suju­van etätyössä?

Luot­ta­mus­pu­laan lääk­kei­nä toi­mi­vat aina­kin työn mit­taa­mi­nen ja aktii­vi­nen vuo­ro­vai­ku­tus koko työyh­tei­sön kes­ken. Täl­löin myös työn tehok­kuu­des­ta kes­kus­te­lu voi­daan nos­taa luon­te­vas­ti esil­le: mis­sä ja mil­loin kukin kokee ole­van­sa tehokkaimmillaan?

Etatyo

Hen­ki­lös­tö­kon­sult­tim­me Johan­na koti­kont­to­ril­la kevääl­lä 2020.

 

Hen­ki­lös­tö­lii­gan vin­kit vuo­den etäi­lyn jälkeen:

 

  • Pysäh­ty­kää het­kek­si ja kerät­kää yhteen aja­tuk­sia sii­tä, mikä on etä­työs­sä toi­mi­nut ja mikä puo­les­taan kai­paa vie­lä hio­mis­ta juu­ri sinun tii­mis­sä­si. Mikä on koet­tu kuor­mi­tus­ta lisää­vä­nä teki­jä­nä? Mikä on suju­nut taval­lis­ta parem­min etä­työs­ken­te­lyn aikana?
  • Jos ette vie­lä ole, laa­ti­kaa yri­tyk­sel­len­ne nyt sel­keä ja rei­lu etä­työ­po­li­tiik­ka. Suun­ni­tel­mal­li­suus on avain onnistumiseen!
  • Muis­ta­kaa tauot. Etä­työ­tä teh­des­sä rajat työn ja tau­ko­jen välil­lä voi­vat hämär­tyä. Kir­joi­ta kalen­te­riin itsel­le­si tau­ko­pai­kat ja vie­tä ne joko pois­sa työ­pis­teel­tä tai kuu­lu­mi­sia vaih­del­len etäyh­teyk­sin tii­mi­ka­ve­rei­den kanssa.
  • Etä­työ tus­kin on han­ka­loit­ta­nut sisäis­tä vies­tin­tää, mut­ta on saat­ta­nut pal­jas­taa jo ole­mas­sa ole­vat sisäi­sen vies­tin­nän ongel­mat. Huo­no vies­tin­kul­ku kan­nat­taa kor­ja­ta teh­tiin yri­tyk­ses­sä­si sit­ten etä­työ­tä tai ei.
  • Yllä­pi­dä kalen­te­ria aktii­vi­ses­ti ja pidä se avoi­me­na aina­kin omal­le tii­mil­le­si. Näin kol­le­goil­la­si on käsi­tys sii­tä, mitä työ­teh­tä­viä sinul­la on meneil­lään. Tie­toi­suus mui­den työ­teh­tä­vis­tä lisää moti­vaa­tio­ta ja tun­net­ta sii­tä, että kaik­ki työs­ken­te­le­vät yhtei­sen tavoit­teen saavuttamiseksi.
  • Muu­ten työs­ken­te­lyn tuek­si suo­sit­te­lem­me kaik­kea sitä, mitä lähi­työ­hön­kin: puhe­lin välil­lä kiin­ni kes­kit­ty­mi­sen mak­si­moi­mi­sek­si, tauo­ta työ, huo­leh­di riit­tä­väs­tä levos­ta sekä työn ja vapaa-ajan tasa­pai­nos­ta, kes­ki­ty yhteen työ­teh­tä­vään tai koko­nai­suu­teen ker­ral­laan ja jut­te­le välil­lä työ­ka­ve­rei­den kans­sa – ei ole kyse sen kum­mem­mas­ta työn­teon muodosta.

Hienoa, että olet löytänyt blogimme pariin.

Jos haluat kuulla asiantuntija-ajatuksiamme työelämästä, rekrytoinnista ja työnhausta ensimmäisten joukossa, voit tilata blogimme suoraan sähköpostiisi.