
Vuosi etätyötä takana — mitä opimme?
Etätyö on monelle työn houkuttavuutta lisäävä tekijä. Esimerkiksi Duunitori on lisännyt suodatinvalikoimaansa etätyön, jonka alta löytyi tekstiä kirjoittaessa 1500 avointa työpaikkaa Suomessa. Etätyön suosion takana on monia seikkoja, kuten ajan säästö työmatkoissa, työrauha, arjen joustavuus sekä vapaus pukea ylleen juuri niin vähäistä tai nuhjuista vaatekappaletta kuin kokee tarpeelliseksi. Ja mikä ehkä merkityksellisintä, elokuussa 2020 TTL julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin laajan, keväällä 2020 tehdyn kyselytutkimuksen tulos: suomalaisten työhyvinvointi parani koronakevään jälkeen.
Etätyöstä on kohistu aina 70-luvulta saakka, ja Suomessa etätyön määrä on kasvanut reippaasti 90-luvun alusta. Mutta miksi sen laajempaan käyttöönottoon tarvittiin globaali kriisi?
Etätyön epätasa-arvo ja yhteisöllisyyden puute
Etätyön aloittamista on vitkastelu monestakin syystä. Yksi tekijä lienee töiden moninaisuus: kaikissa tehtävissä etätyö ei ole vaihtoehto. Yritykset näin ollen vieroksuvat etätyömahdollisuuden epätasa-arvoa – ymmärrettävästi. Koko etätyökeskustelu koronavuonna on taatusti harmittanut esimerkiksi hoitohenkilökuntaa, joille puheet siitä, voiko Zoom-keskustelussa olla ilman housuja vai ei, tuntuu naurettavalta.
Toisaalta syynä on myös pelko yhteisöllisyyden katoamisesta. Kuinka tiimihenkeä pidetään yllä, kun fyysinen etäisyys on kasvanut? Monille koronavuosi olikin erityisen rankka juuri sosiaalisen vuorovaikutuksen vähenemisen vuoksi. Onneksemme kuitenkin viestintäteknologia on kehittynyt hurjasti ammoisista vuosista, ja välineet tarjoavat mahdollisuuksia saumattomaan yhteistyöhön, tosielämää imitoiviin vuorovaikutustilanteisiin sekä mainion tavan tallentaa, jakaa, kommentoida ja viestiä reaaliaikaisesti sekä tietoturvallisesti. Se, onko nämä työvälineet otettu onnistuneesti käyttöön, on tietysti oma lukunsa. Hyvä uutinen on, että digiloikka voi teidän yrityksessänne hyvin tapahtua vaikka juuri tänään.
Esihenkilöt etätyöskentelyn kulmakivenä
Etätyö vaatii onnistuakseen selkeät ohjeet ja käytännöt, joihin koko yritys sitoutuu. Etätyötä tekeville pitää olla tarjolla tukea yhtä lailla kuin lähityötä tekevällä. Näin ollen etätyö asettaa erityisiä vaateita esihenkilötyöskentelylle. Esihenkilön on huolehdittava, että omat tiimin jäsenet pärjäävät etätyössä, saavat palautetta sekä tarvitsemansa tuen jaksamisen osalta.
Etätyö onkin tutkitusti nostanut esihenkilöiden vaatimuksia. Samainen TTL:n tiedote, jossa kerrottiin suomalaisten kohonneesta työhyvinvoinnista, raportoi esihenkilöiden kokeneen koronakeväänä kohonnutta stressiä ja työn kuormittavuutta. Selvät ohjeet etätyöstä sekä aikatauluttaminen voivat helpottaa esihenkilön tuskaa. Sovitut etäpalaverit tiimiläisten kanssa, joissa on mahdollisuus kysyä ja keskustella, tarjoavat alustan molemminpuolisen luottamuksen kasvattamiseen. Aikataulutetut keskustelut varmistavat myös sen, ettei puhelin pirise pitkin päivää, vaan myös esihenkilölle jää keskeytymätöntä työaikaa.
Etätyön esteinä epäluottamus, johtamismallit ja yksikölliset työskentelyerot
Usein syy nuivaan suhtautumiseen etätyötä kohtaan on valitettavasti epäluottamuksessa; kun työnantaja ei näe, mitä työntekijät tekevät, saattavat he olla vaikkapa pesemässä jääkaapin takaseinää. Toisaalta samalla logiikalla jääkaapin pesijä saattaisi toimistolla selailla sosiaalista mediaa tai roikkua keskustelupalstoilla. Epäluottamuksen hetkellä on hyvä palata peruskysymysten pariin: miksi työhön on alun alkujaankaan palkattu tekijää, johon ei luoteta? Vai onko kyseessä yrityksen traditionaalinen johtamismalli, jossa varsinaiseksi tekemiseksi lasketaan työpaikalla vietetyt tunnit?
Älytöntä olisi kuitenkaan kirkkain silmin väittää, että etätyö on kaikille toimisto- ja asiantuntijatyötä tekeville hyvä ratkaisu. Osalla asuinolosuhteet eivät tue etätyöskentelyä, osalle toimistoympäristö taas luo raamit työntekoon ja mahdollistaa puitteet tehokkaaseen työskentelyyn – ja hyvä niin. Tästä syystä tiimeissä tulee huomioida työn tuloksellisuuden kautta paras yksilöllinen malli. Jos vielä kehityskeskusteluissa ei aihetta käsitellä, voi nyt olla syytä liittää mukaan kysymysten sarja: missä toimit tehokkaimmin, miten etätyö voisi sinulle sopia ja miten näet tiimin vuorovaikutuksen sujuvan etätyössä?
Luottamuspulaan lääkkeinä toimivat ainakin työn mittaaminen ja aktiivinen vuorovaikutus koko työyhteisön kesken. Tällöin myös työn tehokkuudesta keskustelu voidaan nostaa luontevasti esille: missä ja milloin kukin kokee olevansa tehokkaimmillaan?

Henkilöstökonsulttimme Johanna kotikonttorilla keväällä 2020.
Henkilöstöliigan vinkit vuoden etäilyn jälkeen:
- Pysähtykää hetkeksi ja kerätkää yhteen ajatuksia siitä, mikä on etätyössä toiminut ja mikä puolestaan kaipaa vielä hiomista juuri sinun tiimissäsi. Mikä on koettu kuormitusta lisäävänä tekijänä? Mikä on sujunut tavallista paremmin etätyöskentelyn aikana?
- Jos ette vielä ole, laatikaa yrityksellenne nyt selkeä ja reilu etätyöpolitiikka. Suunnitelmallisuus on avain onnistumiseen!
- Muistakaa tauot. Etätyötä tehdessä rajat työn ja taukojen välillä voivat hämärtyä. Kirjoita kalenteriin itsellesi taukopaikat ja vietä ne joko poissa työpisteeltä tai kuulumisia vaihdellen etäyhteyksin tiimikavereiden kanssa.
- Etätyö tuskin on hankaloittanut sisäistä viestintää, mutta on saattanut paljastaa jo olemassa olevat sisäisen viestinnän ongelmat. Huono viestinkulku kannattaa korjata tehtiin yrityksessäsi sitten etätyötä tai ei.
- Ylläpidä kalenteria aktiivisesti ja pidä se avoimena ainakin omalle tiimillesi. Näin kollegoillasi on käsitys siitä, mitä työtehtäviä sinulla on meneillään. Tietoisuus muiden työtehtävistä lisää motivaatiota ja tunnetta siitä, että kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
- Muuten työskentelyn tueksi suosittelemme kaikkea sitä, mitä lähityöhönkin: puhelin välillä kiinni keskittymisen maksimoimiseksi, tauota työ, huolehdi riittävästä levosta sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta, keskity yhteen työtehtävään tai kokonaisuuteen kerrallaan ja juttele välillä työkavereiden kanssa – ei ole kyse sen kummemmasta työnteon muodosta.
Hienoa, että olet löytänyt blogimme pariin.
Jos haluat kuulla asiantuntija-ajatuksiamme työelämästä, rekrytoinnista ja työnhausta ensimmäisten joukossa, voit tilata blogimme suoraan sähköpostiisi.