29.4.2020

Rek­ry­toin­nin myy­tin­mur­ta­jat: älä luo­ta van­haan ja opit­tuun

”Nyt haus­sa rau­dan­lu­ja ammat­ti­lai­nen näkö­ala­pai­kal­le osaa­vaan tii­miin kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä pal­kal­la!”

Eli siis mitä?

Työ­paik­kail­moi­tuk­set ovat täyn­nä itse­ään tois­ta­via lat­teuk­sia, kulu­nei­ta ter­me­jä ja tar­pee­ton­ta tai­vaan­ran­nan maa­lai­lua. Sekä työn­te­ki­jä että työn­ha­ki­ja tun­tu­vat toi­si­naan ole­van ula­pal­la sii­tä, mitä halu­taan, mil­loin halu­taan ja mis­sä halu­taan. Me Hen­ki­lös­tö­lii­gas­sa pää­tim­me kut­sua kool­le alan asian­tun­ti­joi­ta pyyh­ki­mään pölyt pois rek­ry­toin­tiin liit­ty­vien myyt­tien pääl­tä ja pääs­tää aurin­gon­va­lon kome­ros­sa homeh­tu­nei­den käy­tän­tö­jen ylle.

Las­si­la & Tika­no­ja on ympä­ris­tö­huol­lon ja kiin­teis­tö­jen sekä lai­tos­ten tuki­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­seen kes­kit­ty­nyt pal­ve­lu­yri­tys­kon­ser­ni, joka työl­lis­tää noin 8 200 teki­jää. Anna Kal­lio työs­ken­te­lee L&T:n rek­ry­toin­ti­pääl­lik­kö­nä vetäen vii­den hen­gen rek­ry­toin­ti­tii­miä, ja rek­ry­toin­ti­teh­tä­vis­tä L&T:llä hänel­lä on koke­mus­ta jo 12 vuo­den ajal­ta. Riia Rin­ne toi­mii L&T:n HR-asian­tun­ti­ja­na ja on pit­kään tuke­nut ja aut­ta­nut rek­ry­toi­via esi­mie­hiä resur­soin­tiin liit­ty­vien kysy­mys­ten kans­sa. Mitä Anna ja Riia ajat­te­le­vat tämän päi­vän rek­ry­toin­nis­ta ja mitä vink­ke­jä he anta­vat pait­si työn­ha­ki­joil­le myös rek­ry­toi­vil­le työ­nan­ta­jil­le?

Kuin­ka mon­ta näkö­ala­paik­kaa Suo­meen mah­tuu?

Työil­moi­tuk­set ovat nopeas­ti valu­neet moni­ka­na­vai­seen ympä­ris­töön, jos­sa työn­ha­ki­jois­ta kil­pail­laan eri­lai­sin sana­kään­tein ja koru­lausein. Anna ja Riia toi­voi­si­vat, että lii­rum­laa­ru­mit saa­tai­siin hakuil­moi­tuk­sis­ta pois ja kan­nus­ta­vat välil­lä vähän räväyt­tä­mään­kin. ”Mikä todel­la ihmi­siä kiin­nos­taa voi­si olla palk­ka, rek­ry­toin­nin ete­ne­mi­nen tai vaik­ka tule­vien tii­mi­läis­ten kom­men­tit ja aja­tuk­set, mut­ta nämä ovat syys­tä tai toi­ses­ta usein sel­lai­sia tabu­ja, joi­ta ei ilmoi­tuk­seen lai­te­ta”.

Tär­ke­ää on myös kye­tä objek­tii­vi­ses­ti näke­mään ilmoi­tuk­sen rea­lis­ti­suus. Usein rek­ry­toi­val­la hen­ki­löl­lä on vah­va tun­ne­si­de rek­ry­toin­tiin ja ilmoi­tuk­seen halu­taan lis­ta­ta kaik­ki toi­veet ja unel­mat. Pian osaa­mis­kri­tee­rien lis­ta on pit­kä kuin näl­kä­vuo­si, mut­ta näkyy­kö tämä yri­tyk­sen tar­joa­mas­sa? ”Kyl­lä nii­den kri­tee­rien pitää kor­re­loi­da tar­joa­man kans­sa. Eikä työn­ku­vaan kan­na­ta lait­taa mitään sel­lais­ta, mitä työ ei todel­li­suu­des­sa ole. En usko, että Suo­mes­sa on niin mon­ta näkö­ala­paik­kaa kuin mitä ilmoi­tus­ten perus­teel­la voi­si luul­la”, Anna sanoo.

Senior Odd Job Tit­le Dele­ga­tor – osaa­mi­nen tit­te­lei­den edel­le

Pal­jon puhu­taan erot­tau­tu­mi­ses­ta. Se, kuin­ka kau­an yksi CV saa kes­ki­mää­rin kat­se­luai­kaa, varioi pal­jon. Väi­te­tys­ti puhu­taan vain sekun­neis­ta, mut­ta pie­nel­lä googlaa­mi­sel­la löy­tyi väit­tei­tä kai­kes­ta 5–30 sekun­nin välil­tä. Joka tapauk­ses­sa aikaa on rajal­li­ses­ti, joten miten val­jas­taa sekun­nit eduk­seen? ”Mitä vähem­män kik­kai­lua, sen parem­pi. Tii­viis­ti vaan sisäl­löt ylös, esi­mer­kik­si pals­to­ja käyt­tä­mäl­lä saa pal­jon sisäl­töä pie­neen­kin tilaan”, Riia vink­kaa.

Mut­ta mitä ansio­luet­te­los­ta uskal­taa jät­tää pois? Kan­nat­taa­ko haet­ta­van työn kan­nal­ta epä­re­le­van­tit työ­ko­ke­muk­set kir­ja­ta CV:hen vai jät­tää pois? Entä herät­tää­kö aukot ansio­luet­te­los­sa epäi­lyk­siä? Anna ja Riia eivät tee omia joh­to­pää­tök­siä ansio­luet­te­loi­den auk­ko­jen koh­dal­la, mut­ta toi­vo­vat kyl­lä haki­joil­ta avoi­muut­ta. Molem­mat näke­vät tär­keä­nä sen, että haki­ja osaa jol­lain taval­la sanoit­taa kun­kin elä­män­vai­heen tär­keät opit ja mer­ki­tyk­set. ”Kyl­lä ammat­ti­mai­nen rek­ry­toi­ja etsii ensi­si­jai­ses­ti ihmis­tä. Ihmi­sil­lä voi olla elä­mäs­sä eri­lai­sia tilan­tei­ta, kuten vaik­ka sai­ras­tu­mi­sia tai van­hem­pain­va­pai­ta. Tär­ke­ää on, että osaa sanoit­taa ne mer­ki­tyk­set sen pää­tök­sen takaa. Jos vaik­ka oot pitä­nyt sapat­ti­va­paan ja etsi­nyt itseä­si Intias­sa joo­ga­ret­rii­tis­sä, niin se on ihan fine, ker­ro meil­le mitä opit siel­lä!” Anna ker­too.

Oman haas­teen­sa rek­ry­toi­jil­le tuo­vat myös ansio­luet­te­loi­den kai­ken kir­ja­vat tit­te­lit, kun samaa työ­tä saat­ta­vat teh­dä myy­jä ja sales war­rior, HR-asian­tun­ti­ja ja hap­pi­ness coor­di­na­tor, sisäl­lön­tuot­ta­ja ja crea­ti­ve con­tent unicorn. Täl­lai­ses­sa tit­te­lien vil­lis­sä vii­da­kos­sa voi olla vai­kea arvioi­da haki­joi­den osaa­mis­ta ja koke­nei­suut­ta. Tit­te­lei­tä tär­keäm­pää onkin se, että haki­ja osaa sel­väs­ti kir­ja­ta hake­muk­seen kun­kin työ­teh­tä­vän mer­kit­tä­vim­mät osa-alu­eet, mah­dol­li­set vas­tuu­alu­eet ja vaik­ka­pa onnis­tu­mi­sen­ko­ke­muk­set.

Rekrytointi Myytit

Anna Kal­lio ja Riia Rin­ne jaka­vat aja­tuk­si­aan rek­ry­toin­nin eri osa-alueis­ta sekä työn­ha­ki­jan että rek­ry­toi­jan näkö­vink­ke­lis­tä.

To call or not to call — jää­kö puhe­lul­la mie­leen?

Useim­mis­sa työil­moi­tuk­sis­sa on mer­kit­ty­nä soit­toai­ka, jol­loin rek­ry­toi­val­le työ­nan­ta­jal­le voi soit­taa kysyäk­seen lisä­tie­to­ja avoin­na ole­vas­ta pai­kas­ta. Mut­ta epä­sel­vää on se, kuin­ka innok­kaa­na puhe­lui­ta ote­taan vas­taan ja jää­kö puhe­lun avul­la todel­la parem­min rek­ry­toi­jan mie­leen. ”Se erot­tu­vuus­te­ki­jä puhe­lus­sa on jon­kin ver­ran vähen­ty­nyt, sil­lä joi­den­kin paik­ko­jen koh­dal­la puhe­lin piri­see tau­koa­mat­ta. Sii­nä puhe­lus­sa pitää todel­la olla joku hyvä oival­lus tai kysy­mys, jot­ta sil­lä erot­tau­tuu”, Anna sanoo. Puhe­lun osal­ta HR-asian­tun­ti­joil­la on vink­kin­sä myös rek­ry­toi­jal­le: ”lai­ta sel­keä soit­toai­ka ilmoi­tuk­seen ja varaa se aika oikeas­ti niil­le puhe­luil­le. Ole läs­nä niis­sä puhe­luis­sa”.

Haas­tat­te­lu­ti­lan­ne on kah­den kaup­pa

Kun työil­moi­tus ja työ­ha­ke­mus on saa­tu kun­toon, on aika siir­tyä tosi­toi­miin: haas­tat­te­lu­ti­lan­tee­seen. Riia perään­kuu­lut­taa joh­don­mu­kai­suut­ta: ”ole haas­tat­te­lus­sa sama tyyp­pi kuin mitä olit hake­mus­kir­jees­sä ja CV:ssä”. Itse­tun­te­mus aut­taa läpi työn­ha­ku­pro­ses­sin ja sitä kan­nat­taa­kin ihan tie­toi­ses­ti kehit­tää. ”Fei­ka­ta ei kan­na­ta, sil­lä ris­ki­nä on, että saat työ­pai­kan ja jou­dut feik­kaa­maan lop­pua­jan­kin!”

Pal­jon puhu­taan haas­ta­tel­ta­van jän­ni­tyk­ses­tä, mut­ta har­va ymmär­tää, että tilan­ne on jän­nit­tä­vä myös haas­tat­te­li­jal­le. Haas­tat­te­lu on kai­kin puo­lin inhi­mil­li­nen tilan­ne, jos­sa ihmi­set koh­taa­vat toi­nen toi­sen­sa. Haas­tat­te­li­jan teh­tä­vä ei ole ten­ta­ta tai hiil­los­taa haki­jaa, vaan haas­tat­te­li­ja­kin toi­voo haas­ta­tel­ta­van onnis­tu­van: ”me ollaan se hen­ki­lö sin­ne kut­sut­tu, joten jo jol­lain taval­la pide­tään sitä hen­ki­löä sopi­va­na ja halu­taan se mukaan”, Riia ker­too.

Yhtä lail­la kuin haas­tat­te­li­ja, myös haas­ta­tel­ta­va tun­nus­te­lee ja tut­kii tilan­tees­sa sopi­vuut­ta. On kaik­kien edun mukais­ta, että haki­ja kokee aidos­ti sopi­van­sa työ­hön. On siis ehdo­ton­ta, että haas­tat­te­lus­sa muo­dos­tuu dia­lo­gi, jos­sa molem­mil­la osa­puo­lil­la on mah­dol­li­suus kysyä.

”Tää on vähän täl­lais­ta sute­nöö­rin hom­maa, parin­va­lin­taa. Kah­den väli­nen kaup­pa”, Anna nau­raa.

Kai­paat­ko lisää aja­tuk­sia onnis­tu­nee­seen rek­ry­toin­tiin?

Ota yhteyt­tä.

Hienoa, että olet löytänyt blogimme pariin.

Jos haluat kuulla asiantuntija-ajatuksiamme työelämästä, rekrytoinnista ja työnhausta ensimmäisten joukossa, voit tilata blogimme suoraan sähköpostiisi.